Agiratoja..

Osallistuttiin lauantaina Janakkalan Koirakerhon järjestämiin agikisoihin Lilan kanssa..
Tuomaroimassa oli Salme Mujunen kahdella agiradalla.
Katsellessani ensimmäistä rataa tukka nousi pystyyn kun tajusin radan ansat..
Koira tulee putkesta ja mitä näkee..A:n jota ollaan reenattu viimeinen kuukausi nameilla..siis sinne miettii koira..Ja minne pitää mennä..
samassa linjassa vieressä oleville kepeille..Jee, jee..
Eikä ihanuus loppunut tähän..keppien jälkeen kaksi vierekkäistä hyppyä ja taas A:ta kohti ja ei vieläkään..
ensin koira putkeen ja sitten vasta A:lle..Yrittänyttä ei laiteta tuumin ja lähdin tutustumaan rataan..
Sillävälin tyttäreni ystävällisesti lähti hakemaan koiran autosta koska starttasimme kakkosina radalle..
Nappasin koiran jolla oli agiradoilla käyttämäni noutajatalutin kaulassa ja eikun radalle..
Mutta mutta..Lilalla oli korvat paikallaan ja sain koiran napattua kepeille, itse sössin kepeille lähetyksen josta käsi nousi, korjasin ja Lila lähti pujottelemaan..Hienosti hypyt ja putkikin..A:lle päästyämme tuomari toteaa että koiralla on panta kaulassa..Häh??Mikä panta?Eihän sillä ole pantaa?Vai onko?Voi itku..
En tarkistanut Lilan kaulaa kun oletin että pantaa ei ole kun noutajataluttimen kanssa halliin tuli..
Oma vika - hylky..Säännöt on säännöt..

Toisella radalla panta oli autossa ;-)
Rata oli mielestäni helpompi ja nolla ratavirhettä mutta 2,17s yliaikaa..
Että sellainen päivä..

Sunnuntaina suunnistettiin heti aamutuimaan Best In Areenalle yhdelle agiradalle jonka tuomaroi harjoitusavustaja Jari Helin. Sujuva rata, tälläkertaa starttasimme toiseksi viimeisenä ja pantakin jäi kotiin ;-)
Keinun alastulo meni yli ja käsi nousi, radalta vitonen ihanneajan puitteissa..
Ainakin ollaan taas monta kokemusta rikkaampia ja reenit jatkukoon..
Eihän tätä hulluutta lopettaa voi kun kerran on aloittanut ;-)